Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipomukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leipomukset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. marraskuuta 2013

Pestovuohenjuustokierteet ja vihreä salaatti

Tänään vuorossa:
Pestovuohenjuustokierteet ja vihreä salaatti
 
 
Tänä viikonloppuna tein iltapalaksi tällaisia täytettyjä sämpylöitä. Ohje on vahvasti inspiroitunut tästä Kotivinkin reseptistä. Kierteet ovat loppujen lopuksi aika yksinkertainen ruoka valmistaa. Vihreän salaatin eri versiot ovat suosikkiruokani tällä hetkellä. Nyt tein tällaisen, jossa oli pähkinöitä ja juustoa. Salaattia oli sopivasti kahdelle, mutta kierteitä olisi riittänyt useammallekin. Niitä valmistui noin parikymmentä. Aikaa meni parisen tuntia kohotuksineen ja paistoaikoineen. Tällä kertaa kuvat ovat aika rumat. Kuviin ei ollut valittu propagandan omaisesti kauneimpia yksilöitä ja niin edelleen, mutta onpa nyt jokin kuva kumminkin.
 
Tähän ruokaan tarvitset:
 
Kierteet
5 dl vettä
50 g hiivaa
1/2 dl öljyä
1 tl suolaa
4 dl täysjyvävehnäjauhoja
6 dl rouheisia sämpyläjauhoja
1 prk pestoa
1 patukka vuohenjuustoa
auringonkukansiemeniä
 
Salaatti
kaunis salaatti ruukussa
rucola ruukussa
basilika ruukussa
 kaksi kourallista suolattuja/maustettuja cashewpähkinöitä ja manteleita
parmesaanjuustolastuja
valkoviinietikkaa
oliiviöljyä
pippuria ja suolaa
 
Nonniin, siin sit oli mitä sul pitäs olla jos haluut tätä ruokaa tehdä. Valmistus aloitetaan taikinasta:
 
Murenna hiiva kulhoon ja sekoita siihen hieman kättäsi lämpimämpi vesi. Heitä messiinn öljyt ja suolat. Sit sekoita siihen pikkusen kerrallaan jauhoja siten, että lopulta siellä on 9,5 dl jauhoa. Käsin voit sitä vaivata vaikkakin taikina tarraa aika hyvin vaan käsiin kiinni. Kasta kädet sitten aina välillä jauhoissa niin pysyy homma vähän siistimpänä. Laita sitten taikina kohoamaan lämpimään paikkaan 30 min. ajaksi. Itse pidän tämänkin taikinan kohoamassa suljetussa kylmässä uunissa.
 
Kun taikina on saanut olla omissa oloissaan 30 min. niin sen olisi ollut syytä kasvaa jo hieman turpeammaksi, jos hiiva on toiminut. Sitten kumoa taikina jauhotetulle työalustalle ja ripsuta jauhoja vielä vähän siihen päällekkin. Vatkaa ja vaivaa taikinaa kunnolla siinä, että sekoitat nämä loputkin jauhot siihen. Sitten jauhota vielä työalusta ja kauli sen päälle taikina isoksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi.
 
Laita uuni tässä vaiheessa lämpenemään 225 asteeseen. Levitä pesto taikinan päälle tasaisesti ihan reunoille asti. Sitten pilko vuohenjuusto puolikuunmuotoisiksi paloiksi ja tiputtele se taikinan päälle tasaisesti. Tämän jälkeen on aika rullailla taikinaa. Rullaa se pituussuunnassa rullalle siis ihan niinkuin tekisit vaikka korvapuusteja. Sitten leikkaat rullasta tasaisen kokoisia paloja, jotka laitat kierre ylöspäin levinpellille. Voitele kierteet vielä vedellä ja sitten paista niitä uunissa noin 10-15 min.
 
Nyt on taas hyvä hetki laittaa keittiö järjestykseen. Pikatiskaa mahdolliset astiat, pyyhi pöydät ja siivoa kaikki jauhorippeet pois vääristä paikoista. Älä kuitenkaan unohda vahtia uunia!!!!
 
Luulisi, että tässä vaiheessa kierteet olisi jo valmiita. Katsotaanpa uunin... Joo, on ne valmiita!! Sitten heität ne äkkiä ulos sieltä uunista ja asetat ne kivaan astiaan ja peittelet leivinliinalla.
 
Jos ihmettelet missä se salaatti oli niin nyt se tulee: nyhdät basilikasta ja rucolasta kaikki lehdet kulhoon niin ettei varsia jää turhan paljon sekaan. Sitten ota salaatista kaikki lehdet ja silppua ne parista kohdasta vähän pienemmäksi. Heitä päälle pähkinät ja juustolastuja. Kastele pinta öljyllä ja etikalla sekä mausta pippurilla ja suolalla. Sekoita hyvin ja valmista tulee.
 
 
Tällaista tällä kertaa. Sopii hyvin kevyeksi iltapalaksi syksyn viimaiseen iltaan samoin kuin tämä ikivihreä SMG-klassikko. Tosin en tiedä onko tämä klassikko niin kevyt, mutta kuitenkin.
 
 

perjantai 15. marraskuuta 2013

Avokado-raakasuklaakakku

Tänään vuorossa:
Avokado-raakasuklaakakku

 
Syntymäpäiväni kunniaksi leivon kakkua ja tällä kertaa tulikin tehtyä raakakakku. Olen yrittänyt olla nyt koko marraskuun ajan sokerilakossa ja halusin kokeilla jotakin uudenlaista ja terveellistä. Ohjeen löysin Cocovin facebook-sivuilta ja en turhaan kirjoittele ohjetta nyt tähän sillä alkuperäinen on todella selkeä ja hyvä. Linkki reseptiin on tässä. Kakku oli nopea valmistaa, mutta pakastimessa sen piti olla muutama tunti. Yksinkertaisesta hommasta siis kyse ja lopputulos oli oikein onnistunut. Appelsiinin olisin nyt jälkikäteen ajateltuna laittanut pienempinä palasina väliin. Nyt se vähän vaikeutti leikkaamista ja lähti isoina palasina pois välistä. Avokado ja suklaa yhdistelmä voi kuulostaa oudolta, mutta sopivat oikein hyvin yhteen. Kannattaa kokeilla!


sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Pinaatti-fetapiiras

Tänään vuorossa:

Pinaatti-fetapiiras




Tänään oli sunnuntai. Vähän sellainen hiljaksiin eteenpäin soljuva päivä. Vähän niinkuin allaolevassa videossa kuultavan musiikkikappaleen kaunis ja viipyilevä melodia. Mahtavaa olis muuten joskus ottaa omista vanhoista kuvistaan samalla tapaa uusia kuvia kuin videossa!

 

Päätin, että sunnuntai tarvitsee oman piiraan. Monestakin syystä tarvitsi. En kuitenkaan jaa niitä tässä vaan jaan sen miten piirakan tein. Ohje on jostakin vanhasta lehdestä eksynyt leikekirjani sivuille. Yksi pyöreä piiras tästä sitten tuli ja minulla vierähti sen kanssa tunteroinen.

Tähän tarvitset:
125 g voita tai margariinia
1 dl vehnäjauhoa
1 dl täysjyvävehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta
1 tl sipulijauhetta
125 g maitorahkaa

pätkä purjoa
2 valkosipulinkynttä
1 ps pakastepinaattia
1 prk kermaviiliä
2 kananmunaa
200 g fetajuustoa (eli ei kreikkalaistyyppistä salaattijuustoa)
ripaus suolaa ja reilu kaato mustapippuria

Kas näin!
Ekaks sun täytyy sekoittaa jauhot, leivinjauhe ja sipulijauhe ihan sekaisin. Sit otat sen sun palan voita tai margariinia. Käsilläs sitten muussat voin jauhojen joukkoon omaa luovuutta käyttäen, mutta kuitenkin niin että saat siitä murumaisen seoksen. Siihen sit sörssäät sekaan maitorahkan. Jos siitä tuli liian löysää niin lisää vähän jauhoa että se ei ole niin kostea. Kieritä taikinapallo elmukelmuun ja laita jääkaappiin omaa vuoroaan odottelemaan.

Sitten täyte: Pilko purjo ja purista valkosipulinkynnet. Kuullota ne pannulla ja pistä sivuun. Sulata pinaatti ja valuta se siivilän läpi. Sekoita kermaviili, kananmunat, pinaatti ja suola sekä pippuri. 

Ota taikina jääkaapista ja painele se voidellun ja korppujauhotetun piirakkavuoan pohjalle. Levitä ensiksi purjo-valkosipulit siihen ja sen päälle äsken sekoittamasi täyte. Pilko feta mahdollisimman moneksi, mutta silti herkullisen isoksi palaksi ja tiputtele piirakan päälle.

Koska meillä ei ole mikään kiire minnekään niin tässä vaiheessa vasta pistät uunin lämpiämään 225 asteeseen. Sen lämpiämisen ajan voit vaikka tuijottaa ikkunasta ulos. Kun uuni on lämmennyt niin laita piirakka alimmalle tasolle ja paista sitä noin 25 minuuttia tai ihan niin kauan ku se sinun mielestä on valmiin näköinen!

Sitten vaan katat pöydän nätisti, laitat kynttilät palamaan ja kutsut rakkaasi maistamaan sunnuntain piirasta. Eipä siinä muuta sitten tarvittu.

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Ruisreikäleivät aidosta leipäjuuresta, osa 2

Nyt siis seuraa osa 2 ruisleivän valmistukseen juuresta:
Osan 1 löydät täältä.
Ruisleivän leipominen:


Tähän tarvitset:
Juuren
Tuoreita ruisjauhoja (mieluusti luomu)
Raikasta vettä
Hyvää ja laadukasta suolaa (esim. vuorisuola)

Leivän valmistus on aikaavievää, joten varaa paljon aikaa. Vähintään yön yli haudutuksen lisäksi vähintään nelisen tuntia. Sen jälkeen vielä 2-3 tuntia vähintään jälkilämmössä kypsyttämiseen, mieluusti toisenkin yön yli. Tällä ohjeella tulee neljä ruisleipää. 


Koska ruisleivän valmistus vaatii tyyneyttä ja sielunrauhaa, niin tämä alkuun:
"Kaikessa mikä on melkein
luulen epäonnistuneeni,

mutta mikään täällä ei ole valmista.
Me ollaan kaikki vaan
matkalla."
Aivan niin kuin täydellisen ruisleivän valmistus...

Sinulla on siis nyt juuri. Lado se astiaan ja sekoita siihen litra lämmintä vettä. Minä otan lämpimän veden suoraan hanasta, mutta jos pelkäät kraanasta tulevaa lämmintä vettä ruuanlaitossa niin lutraa sitten rauhassa mikrojen tai muiden kanssa, että saat siitä sopivan lämpöistä. Pieni lämpö riittää eli noin hieman ruumiinlämpöä korkeampi.

Alkujuuri ja litra vettä.

Sitten kun se on tasaista liejua niin sekoita siihen jauhoa muutamia desilitroja, jotta siitä tulee puuromaista. Tässä vaiheessa sen pitäisi jo kuplia runsaasti tai edes vähän. Jos näin ei ole niin juuri ei ole kovin tehokas ja joudut ehkä kohottamaan sitä pidempään, että se kuplii. Kohota juuri lämpimässä paikassa vähintään yön yli liinalla peitetteynä. Itse kohotan leivän suljetussa uunissa ilman lämpöä, koska se on vedoton ja lämmin paikka. Yleensä tosiaan yön yli riittää, että juuri kuplii kunnolla, mutta joskus saattaa kestää pidempääkin. Muista tällöin lisätä päivittäin noin puoli desiä lisää jauhoa, jotta juuri saa ruokaa.

Kohoamaan menossa oleva taikina.

Seuraavana päivänä ota leipä kohoamasta ja jos se on reilusti kuplikas niin se on valmis leivottavaksi.

Kohonnut taikina.

Sekoita sitten jauhoja juuren puu- tai muovihaarukalla sen verta, että saat siitä hieman tuhdimman, mutta silti vielä juoksevana pysyvän. Tässä vaiheessa uusi juuri erotetaan. Kaada noin 1,5 dl juuresta puhtaaseen purkkiin ja laita jääkaappiin. Sitten sekoita jäljelle jääneeseen juureen mieleisesi määrä suolaa ja niin paljon jauhoja, että siitä tulee tanakkaa, vaikeasti sekoitettavaa ja sementtistä. Sekoita kokoajan sillä isolla haarukalla. Ruistaikinaa ei kannata tehdä koneella tai missään nimessä käsin. Tasoita taikinan pinta esimerkiksi ruokaveitsellä ja piirrä risti pintaan. Laita se taas kohoamaan lämpimään vähintään tunniksi, mutta saa olla mieluusti vaikka useammankin tunnin.

Ensin se näyttää tältä...

Kun taikina on kohonnut mielestäsi tarpeeksi niin ota se esiin ja katso onko se todella kohonnut. 

...ja sitten tältä!

Taikina ei välttämättä kohoa alku aikona hyvin vaikka olisit tehnyt kaiken ohjeen mukaan, mutta älä välitä vaan leivo siitä silti. Kyllä se ajan myötä varmasti paranee! Sitten alkaa itse leivonta:

1.
2.


3.

Ensiksi laita leivinpaperit kahdelle uunipellille ja jauhota ne kohdat joihin laitat leivät (kuva 1.). Sitten jaa taikina neljään yhtäsuureen osaan (kuva 2.). Liiskaa taikinakasat ruisleiviksi (kuva 3.). Jätä leivät noin 2,5 cm paksuisiksi, liian ohut leipä ei yleensä onnistu.

4.
5.
6.

Sitten jauhota ruisleivän reiän kohta ja paina muki siihen tehdäksesi reiän (kuva 4.). Jos olet jauhottanut hyvin leivän niin reikä jää mukiin kivasti (kuva 5.). Tiputa reiät mukista irti pellille leipien viereen niin saat myös neljä ruisnappia (kuva 6.). Sitten huljauta mukia jauhopussissa jos sen reunaan jää kosteaa taikinaa. Näin saat muutkin reiät siististi irti. Rei'itä leipien pinta vielä haarukalla niin ilmakuplia ei pääse syntymään ja saat kauniin pinnan sekä tasaisen paistotuloksen. Voit tehdä myös valmiit leikkausjuovat taikinapyörällä niin kuin postauksen osa 1 alussa olevassa kuvassa. Tämän jälkeen kohota leipiä noin tunti. Tässä vaiheessa ei kannata kohottaa enempää, koska muuten leivät voivat lässähtää ja venähtää.

Reiät leivän pinnassa.
Kun leivät ovat kohonneet niin on paistamisen aika. Ruisleivän paistaminen sähköuunissa on oma taiteenlajinsa. Jokainen uuni on tehoiltaan erilainen ja minullakin meni aikani kun keksin miten itse saan täydellisen paistotuloksen. Alussa leipä jäi liian raa'aksi tai sitten päinvastoin kovettui liikaa. Tämä paisto ohje on meidän suht tehokkaaseen uuniin, mutta sovella sitä, netistä löytyviä paisto-ohjeita ja mahdollisesti uunisi käyttöohjeissa olevia ruisleivän paisto-ohjeita. Mielestäni kaikista oleellisinta on kuitenkin laittaa uunin pohjalle paiston ajaksi pieni vesiastia. Se kosteuttaa uunin ilmaa ja näin ollen ei koveta leipien pintaa liiaksi.

Minä paistan leipiä ensin 250°C 20 minuuttia. Laitan kaksi peltiä aina samaan aikaan uuniin vaikka kiertoilmatoiminto ei olekaan päällä. Kiertoilma kuivattaa liikaa leipiä. Laitan toisen aivan alimmalle tasolle ja toisen toisiksi alimmalle siten, että väliin jää pieni rako. Tämän jälkeen säädän uunin 180 °C ja vaihdan peltien paikat päittäin. Tässä lämmössä paistan leipiä 40 minuuttia. Sitten kytken virran pois uunista ja annan leipien paistua vielä jälkilämmöllä joko seuraavaan aamuun tai vähintään siihen asti kun uuni on vielä lämmin.

Sitten kun leivät ovat viilenneet niin katkaisen kaikki keskeltä halki ja laitan pussiin ja pakastimeen. Kaapissa säilytän syöntileivän aina pakastepussiin suljettuna. Mielestäni se on ihan hyvä tapa, koska se ei silloin kuivu ja ei tarvitse hifistellä rapisevilla paperipusseilla. Leipä kuitenkin kannattaa muistaa syödä sulatuksen jälkeen viimeistään viikossa ettei se ehdi homehtua.

Valmista herkkuleipää!
Tällä ohjeella tehdyn leivän tuloksena pitäisi olla onnistunut ja herkullinen ruisleipä, mutta ainakin itsellä on joskus alussa näitä ongelmia syntynyt:

Kuori on liian kova: Paistoaika luultavasti liian pitkä tai liian kuumassa ja muistithan vesiastian uuniin.
Leipä on sisältä taikinaista: Liian vähän jauhoja tai liian lyhyt paistoaika. Tällainen leipä sotkee leipäveitset, mutta on usein jäähtyneenä ihan syötävää.
Sisältä taikinainen ja päältä kivikova: Liian kuumassa paistettu.
Leipä on litteä ja tiivis: Juuri ei ole toiminut kunnolla, kokeile vaan uudestaan ja ruoki juurta. Se luultavasti parantaa tilannetta. Olet myös ehkä tehnyt leivistä liian ohuita. Tai liikaa jauhoa.

Kuitenkin suurin osa ongelmista ratkeaa kun juuri toimii kunnolla. Itsellä meni noin vajaa puoli vuotta, että juureni oli tarpeeksi tehokas ja opin omat niksini tehdä leipää. Nykyään leipä pyörähtää nopeasti ja siististi ilman suurempaa vaivaa. Minun ohjeitanikaan ei kannata ottaa täytenä totuutena vaan soveltaa niitä omaan tyyliin sopivaksi. Kohotus ajat käytän aina hyvin hyödyksi muissa kotitöissä, kouluhommissa ja joskus myös löhöilyssä!

Heräsikö vielä jotain kysymyksiä ruisleivän valmistuksesta juurella? Kommentoi ihmeessä!

Onnea kaikille ruisleipäkokeiluihin, kyllä leipä tekijänsä palkitsee!

Ruisreikäleivät aidosta leipäjuuresta, osa 1

Tänään vuorossa:
Ruisreikäleipä

Ensimmäiset ikinä leipomani ruisleivät.

Mikä on elämässä kaikista paras makunautinto? Eipä sitä kauan tarvitse miettiä. Tietysti aito ja rukiinen lämmin ruisleipä oivariinilla on se mitä en ikinä vaihtaisi pois. Kuitenkin tavallisten markettien "ruisleipiin" ei mielestäni kannata ropojaan tuhlata. Ne sisältävät useinmiten vehnäjauhoja, hiivaa, siirappia(!), vehnäleseitä ja mitä huttua milloinkin tuoreudesta puhumattakaan. Ne on jotain kummallisia "ruisleipäsiä" ja muita valmiiksi siivutettuja uusavuttomien leipiä. Minä hermostuin tähän viime vuoden syksynä sekä halusin säästää leipäkustannuksissa ja päätin ryhtyä valmistamaan ruisleivät itse. Matka ruisleivän pariin on ollut jännittävä! Säännöllinen tuoreen ruisleivän tuoksu asunnossa, touhuilu juuren ja uusien valmistuskikkojen parissa, onnistuneet leivät ja herkullinen tuoreen leivän maku koukuttavat salakavalasti. Enpä ole sen ensimmäisen kerran jälkeen kuin ostanut aivan satunnaisesti leipää kaupasta. Jauhoja sen sijaan on jo kulunut yksi jos toinenkin kilo.
Ensiksi:
Juuren valmistus

En tiennyt ruisleivän valmistuksesta aloittaessani mitään. Aloitin tutustumalla netissä erilaisiin ruisleipäohjeisiin ja taisin kirjastostakin hakea tietoa. Juurta minulla ei tosiaankaan ollut missään valmiina, joten sen valmistamisesta täytyi aloittaa. Koska en jaksanut mitään pitkäveteisiä ohjeita niin tartuin tähän simppeliin ohjeeseen. Tein homman juurikin niin kuin ohjeessa neuvotaan ja ohje onkin ihan hyvä juuren valmistamiseen. Silloin ostin erikseen ruisjauhoa ja täysjyväruisjauhoa, mutta en usko, että niillä on yhtikäs mitään merkitystä onnistumisen kannalta. Jompikumpi pelkästään käy hyvin. 

Juuri tosiaan kannattaa valmistaa mahdollisimman lämpimässä paikassa. Itsellä kävi niin, että pidin juurta usean päivän kypsymässä kun tuntui ettei sille tapahdu mitään. Sitten kun siirsin sen lämpimämpään paikkaan niin johan se alkoi käymään ja turposikin pitkin pöytiä. Juuri kuitenkin voi ja kannattaakin olla kohoamassa useampiakin päiviä (jos se ei vaan valu pöydille), kunhan muistat sekoittaa siihen päivittäin vähän lisää jauhoa. Linkittämässäni ohjeessa ensimmäinen taikina valmistuu samalla ja siitä otetaan vain juuri talteen. Myöhemmin sen voi ottaa jo aikaisemmin talteen ja siitä kerron lisää postauksessa osa 2. Itse leivon ohjeen mukaisesta määrästä taikinaa, toisin kuin ohjeessa, neljä reikäleipää.

Juuri kypsyy ja kehittyy jatkuvasti kun siitä leivotaan enemmän. Älä missään nimessä odota ensimmäisellä kerralla leipovasi ihanan kuohkeaa ja onnistunutta ruisleipää. Aikavarmasti leipä epäonnistuu, mutta älä silti lannistu sillä silloin on vain yksi suunta ja se on ylöspäin! Linkittämälläni ohjeella tehty leipä voi olla kokeilu ja nyt sitten jatkat minun ohjeilla eteenpäin kun sinulla on oma juuri. Juuren voi saada myös jostain valmiina, mutta siitä en osaa itse sanoa mitään koska omasta mielestäni juuren täytyy olla se ainutlaatuinen juuri, jonka minä vain voin valmistaa. 

Justiinsa taikinasta eristetty juuri.

Oma leipäjuuri on kuin lemmikki, jota hoivataan ja josta pidetään huolta ja välillä sitä syödään. Alussa säilytin juuren muovipussissa pakastimessa, mutta pian huomasin, että se heikentää sen laatua. Nykyisin pidän juuren jääkaapissa kuvanmukaisessa purnukassa ja suosittelenkin tätä kaikille. Juuren täytyy sekoittaa noin ruokalusikallinen jauhoa ja vettä, jos sitä ei noin yli viikkoon leivo uudelleen. Usein uuden jauhon tarpeen huomaa, jos juuren raskaampi massa on painunut pohjaan ja neste noussut pintaan. Juurta voi myös jakaa useammaksi, mutta se kannattaa tehdä leipomisvaiheessa kun juurta otetaan talteen. Juuri on käytännössä ikuinen ellei sitä tapa tai homehduta. 

"And I may be gay
But I can tell you straight away
That I'll become a better father than all of you anyway
So listen!
One day I will become
The father of a son, hallelujah!"

Vaikka The Ark harvemmin yhdistyy ruisleivän valmistukseen niin minulle tuli mieleen tätä kuunnellessani ja leipää leipoessani, että kuinka hienoa olisi säilyttää tämä sama juuri lapsilleni ja lapsenlapsilleni, jotka jatkaisivat sen elämää. Juuresta jää kuitenkin itsellenikin elävä muisto opiskeluajoiltani kun ei ollut rahaa ostaa leipää ja kaipasin rehellistä ruisleipää. Ehkäpä tällä juurella leivotussa leivässä tulee maistumaan kaikki muistot ja hetket, jotka se on kanssani kulkenut ja tulee kulkemaan.